Leena Riittinen: HUSLABin "murharyhmä" ja "siamilaiset kaksoset"

Työskentelen sairaalakemistinä HUSLABissa, joka on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin omistama liikelaitos. HUSLAB on laajentunut viimeisten kymmenen vuoden aikana sairaaloiden ja kuntien terveyskeskusten erillisistä laboratorioista yhdeksi kokonaisuudeksi, joka palvelee koko Uuttamaata.

Kuntalaisille laboratoriosta näkyy parhaiten näytteenotto. Aiemmin potilas kävi oman terveysasemansa tai sairaalansa laboratoriossa. Nykyisin potilas voi mennä tavallisiin kokeisiin missä vain HUSLABin alueella. Pyynnöt löytyvät ja vastaukset näkyvät omalla lääkärillä esimerkiksi Helsingissä, vaikka näytteenotossa olisi käynyt kesämökillä Lohjalla. Harvinaisempia tutkimuksia otetaan vain tietyissä pisteissä. 
  
Oman varsinaisen sairaalakemistin työni lisäksi olen ollut mukana erilaissa projekteissa. Ensimmäiset projektit, johon pääsin mukaan, olivat lempinimiltään Murharyhmä ja Siamilaiset kaksoset.

Siamilaisissa kaksosissa erotettiin laboratorion tietojärjestelmä Peijaksen sairaalan potilastietojärjestelmästä. Ongelmana oli, että järjestelmiä ei voitu erottaa siten, että molemmat puoliskot olisivat jääneet elinkykyisiksi. Niinpä järjestelmät leikattiin irti toisistaan tietäen, ettei laboratoriojärjestelmä toimi omillaan. 

Laboratorion toiminnot siirrettiin HUSLABin yhteiseen laboratoriojärjestelmään. Ensimmäinen kokous, jossa olin mukana, oli ikimuistoinen. Meille kaikille oli annettu luettavaksi projektisuunnitelma etukäteen. Kokouksessa sitten kysyttiin, olivatko kaikki lukeneet suunnitelman. Kaikki nyökkäsivät myöntävästi. 

Seuraava kysymys olikin sitten se, olivatko kaikki ymmärtäneet lukemansa. Aika moni meistä, kuten minä, pudisteli päätään. Kun olimme käyneet suunnitelman läpi, moni asia kirkastui minullekin. 

Hienoa tässä projektissa oli moniammatillisuus. Asiantuntijoita löytyi sekä tietojärjestelmäpuolelta että laboratoriosta. Tehtävänähän oli liittää Vantaan julkisen terveydenhuollon laboratorion tietojärjestelmä HUSLABin yhteiseen järjestelmään. 

Projekti eteni myös järkevällä tavalla: Ensin käytiin läpi se, mitä aiotaan tehdä ja onko aiottu tapa järkevä ja onko aikataulu kireydestään huolimatta realistinen. Vasta sitten aloitettiin toteutus. Myös vastuut olivat selvät. Jokainen tiesi tehtävänsä. Kun minulle tuli ongelmia, tiesin, keneltä voin apua pyytää. 

Vastaavia projekteja on tehty kaikkien niiden Uudenmaan kuntien kanssa, joiden laboratoriotoiminnat on liitetty HUSLABiin. Näistä projekteista toivoisin yleisempäänkin käyttöön kummitoimintaideaa. Joidenkin kuntien yhdistämisvaiheessa haettiin ”vanhoista” työntekijöistä kummeja, jotka lähtivät vähäksi aikaa opastamaan uusia HUSLABlaisia uuden tietojärjestelmän käytössä. 

Olen sitä mieltä, että työkalujen, kuten tietojärjestelmien, käyttö tulee tehdä niin helpoksi, ettei niitä joudu miettimään yhtään sen enempää kuin ennen vanhaan taskulaskinta. Terveydenhuollon tietojärjestelmien helppokäyttöisyydessä on vielä pitkä tie kuljettavana. 

Murharyhmä-lempinimen annoimme itse itsellemme. Työparinani työskentelevän laboratoriolääkärin ja minun tehtävänä oli ajaa alas Vantaan terveyskeskusten laboratoriosta sellaista toimintaa, jota siellä ei kannata tehdä. Nimen annoimme itsellemme, koska tuntui pahalta vähentää terveyskeskuksissa paikan päällä tehtävää analytiikkaa. 

Tiesimme jo projektin alussa, että laboratoriohoitajien työnkuva tulee yksipuolistumaan ja olemaan jatkossa lähes pelkästään näytteenottoa. Laboratoriotutkimuksia ei kuitenkaan kannata tehdä kalliilla laitteilla pieniä määriä. Tekeminen tulee kalliiksi ja laatu kärsii. 

Verenkuvatutkimuksia tehtiin ennen kaikilla terveysasemilla. Kustannukset olivat noin kymmenkertaiset verrattuna Peijaksen sairaalassa tehtäviin vastaaviin tutkimuksiin. Myös laadun pitäminen korkealla oli vaikeaa. 

Terveyskeskusten lääkäreillä oli ihan asiallinen huoli siitä, että vastaukset viipyvät, kun näytteet lähetetään kauemmaksi tehtäväksi. Kun projekti toteutettiin, vastausajat lyhenivät. Kuinka se oli mahdollista? 

Ennen terveysaseman laboratoriohoitaja otti näytteitä iltapäivään asti ja alkoi sen jälkeen analysoida näytteitä. Tulokset tulivat aamulla otetuista näytteistä vasta iltapäivällä. Uudessa toimintatavassa aamulla otetut näytteet haettiin analysoitavaksi jo aamupäivällä ja ne analysoitiin tehokkailla automaateilla käytännöllisesti katsoen heti niiden saavuttua Peijakseen. Analytiikan taso parani ja vastausajat lyhenivät. 

Murharyhmä nimenä lienee kuitenkin oikea, koska työntekijöiden työnkuva yksipuolistui. Tästä huolimatta olen sitä mieltä, että laadun ja kustannusten kurissa pitämiseksi analytiikan keskittäminen on järkevää. 

Nyt olen jälleen keskellä uutta seikkailua: HUSLABille suunnitellaan uutta toimitaloa Meilahden sairaala-alueelle. Harvapa pääsee mukaan suunnittelemaan kokonaista uutta laboratoriorakennusta. Tämä projekti onkin niin suuri, etten pääse ihmettelemään koko projektisuunnitelmaa, vaan olen mukana suunnittelemassa talon yhden kerroksen yhden osan suunnittelua. 

Sen verran kuitenkin piirustuksista katsoin, että näytteenottotilat ovat viihtyisän ja toimivan tuntuiset. Jos projekti pysyy aikataulussaan, on uusi suuri keskuslaboratorio valmis syksyllä 2015. Silloin aukeavat myös uudet näytteenottotilat.

Leena Riittisen ehdokassivut löydät täältä.