Varhaiskasvatuslautakunnan lista 20.8.2013

Varhaiskasvatuslautakunnan pitää ensimmäisen kokouksen kesätauon jälkeen ti 20.8 klo 16.15

koko esityslista

Varhaiskasvatusviraston talousarvion toteutumisennuste

Lapsia on hoidettu 800 enemmän kuin on budjetoitu (+180 päiväkodeissa, + 380 kotihoidontuella, + 245 yksityisen hoidon tuella) ja sen vuoksi ylitystä on tulossa 8 meur. Lisäksi riski, että talouspalvelun tietojärjestelmäsiirroksen laskusotkuista jää luottotappioita enemmän kuin on varauduttu. Sopeutustoimia ei esitetä, mutta varmasti niistä keskustellaan kuten kesäkuussakin: sisaralennuksen poisto toisi viraston laskelmilla lisää tuloja 1,6 meur ja kotihoidontuen Helsinki-lisän leikkaus yli 2-vuotiailta 2 meur säästöä. 

Kesäkuun keskustelussa lautakunta ei innolla tukenut kumpaakaan säästökohdetta. Helsinki-lisän leikkauksesta ei synny säästöä välttämättä lainkaan, jos yksikin kymmenestä kotihoidossa olevasta meneekin kokopäivähoitoon. Sisaralennus tuli vihreiden aloitteesta ja mielestäni Helsingillä on edelleenkin varaa helpottaa monilapsisten perheiden tilannetta. Asumiskustannukset Helsingissä ovat järkyttävät  ja on hyvä, että myös monilapsiset perheet haluavat asua täällä.

Lausunto hallituksen esityksestä uudesta joustavasta hoitorahasta

Osittainen hoitoraha muuttuu 2014 alusta uudeksi joustavaksi hoitorahaksi alle 3-vuotiaiden osalta (1-2 luokkalaisten osittainen hoitoraha säilyisi entisellään 96 eur/kk). Hyvä muutos ja parantaa vähän työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Ainoa ongelma on, että hallituksen esityksen mukaan uudistus on kustannusneutraali. Viraston laskelmien mukaan kustannusvaikutuksia on ja se luultavasti lisää osa-aikaisen päivähoidon kysyntää, sillä esityksen mukaan kunnan järjestämä päivähoito ei estäisi osittaisen hoitorahan saamista.

Etuuden määrä porrastettaisiin viikoittaisen työajan mukaan kahteen tasoon. Joustavaa hoitorahaa maksettaisiin 240 eur/kk, jos työaika on enintään 22,5 tuntia viikossa ja 160 eur/kk, jos työaika on yli 22,5- 30 tuntia viikossa. Helsingissä oli kesäkuussa kotihoidon tuen piirissä 10 054 lasta. Heistä alle 3-vuotiaita oli 8 404 lasta.

Lausunto Toimiva lastensuojelu -raportista

Tämä ns. Kananojan työryhmän raportti on tärkeä ja sen täytyy johtaa konkreettisiin parannuksiin lastensuojelussa.  Monet työryhmän havainnoista ja toimenpide-ehdotuksista on vanhoja, kuten raportissakin huomautetaan - paperia ja huolta riittää, mutta todellisia parannuksia  ei lastensuojeluun ole saatu. Varhaiskasvatuksen osuus on ennaltaehkäisevässä lastensuojelussa ja yhteistyön lisäämiseen ollaan valmiita. Lausunnon sanamuotoja vielä mietin, pitäisikö olla vielä lisää konkretiaa mutta jätetään tarvittaessa pöydälle.

Lisäksi kolme muutoksenhakua päivähoitopaikoista (salaisia).

Käymme myös läpi Kuusikko-raporttia kuuden suurimman kunnan päivähoidon tilastovertailusta v.2012. Paljon kiinnostavaa dataa mm. miten Helsinki ainoana todella panostaa avoimeen varhaiskasvatukseen (Helsingin upeat leikkipuistot) ja miten etenkin Helsingissä ja Oulussa lasten määrän kasvu on ollut viime vuodet aika rakettimaista.

Syyskuun ekalla viikolla lautakunta matkaa Osloon tutustumaan mm. entiseen margariinitehtaaseen tehtyyn jättipäiväkotiin ja muutenkin päiväkotirakentamiseen  ja norjalaiseen varhaiskasvatukseen.

Sanna Vesikansa on varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja ja vihreä varavaltuutettu. 

Vihreät sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsenet esittäytyvät: Leena Riittinen

Leena Riittinen on sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen. Koulutukseltaan hän on sairaalakemisti ja työskentelee HUSLABssa. Leena Riittinen on perehtynyt erityisesti keskitettyyn, yliopistotason laboratorioanalytiikkaan, sekä prosessien sujuvoittamiseen ja laboratorion tietojärjestelmiin. Leena Riittinen on myös Etelä-Helsingin Vihreiden puheenjohtaja ja Helsingin Vihreiden Naisten hallituksen jäsen. http://www.leenariittinen.fi/

Vihreät sosiaali- ja terveyslautakuntalaiset esittäytyvät: Kati Juva

Kati Juva sosiaali- ja terveyslautakunnan varajäsen. Kati Juva on 55-vuotias neurologian erikoislääkäri, joka toimii HUS  Psykiatriakeskuksessa erityisesti vanhuspsykiatrian yksikössä. Hän on perehtynyt vanhusten ja muistisairaiden hoidon ja palvelujen järjestämiseen ja omaishoitajien tukemiseen. Kati Juva asuu Töölössä
ja hänellä on kaksi Etiopiasta adoptoitua teini-ikäistä lasta.

Sote-lautakunnasta: Asukastoiminnan kohtalonhetket?

Hannu Tuominen
Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen




Helsingin sosiaali- ja terveysviraston vuosibudjetti on piripintaan 2 miljardia euroa. Kaikella rahalla ei tuoteta omia palveluja, vaan iso osa palveluista hankitaan joko erilaisin ostopalveluin tai järjestöjen toimintaa tukemalla. Tämän viikon tiistaina lautakunnan päätettävänä oli reilun neljän miljoonan paketti järjestöjen toiminta-avustuksia.

Pyynnöstäni asia jätettiin pöydälle, vaikka voinkin hyvin kuvitella monessa yhdistyksessä jo odotettavan rahoja tämän vuoden toimintaan. Pyysin lisäaikaa, koska esitetyssä avustusluettelossa oli pari pahaa ongelmaa.

Ensimmäinen pulma on se, että Mannerheimin lastensuojeluliiton Uudenmaan piirin avustusta ehdotetaan leikattavaksi viimevuotisesta 62 000 eurosta 50 000 euroon. Tämä leikkaus tarkoittaisi, että perinteikäs MLL:n lastenhoitoapu jouduttaisiin lopettamaan kokonaan. Tätä kärvistelen siitäkin syystä, että vanhan sosiaaliviraston toiminnan kalkkiviivoilla sosiaalijohtajan virkamiespäätöksellä myönnettiin Helsinki Missiolle neljäksi vuodeksi 50 000 euron avustus täsmälleen samanlaiseen toimintaan maahanmuuttajaäitien parissa, jota MLL on jo aikaisemmin vetänyt. Nyt siis MLL saisi kaikkeen toimintaansa saman verran kuin kilpaileva järjestö yhteen toimintamuotoon ilman, että uusi tai vanha lautakunta olisi saanut lausua mielipidettään. Ei vetele.

Tässä oli kysymys 12 000 eurosta. Toisen, pahemman pulman hintalappu on noin 100 000 euroa. Vuoteen 2012 verrattuna on esityksessä leikattu järjestelmällisesti kaikkien asukastalojen toiminta-avustuksia yhteensä sadallatuhannella. On aivan selvää, että tämä leikkaus tarkoittaa vapaaehtoisen asukastoiminnan alasajoa – vastoin kaikkia hienoja ja kauniita linjauksia demokratian kehittämisestä.

Asukastalojen toimintaa on vaikea lokeroida. Onko se sosiaalityötä, harrastustoimintaa, kulttuurityötä vai mitä?  Oikein tiukasti tulkiten se ei ehkä ole aivan sosiaalitoimen ytimessä. Ehkä demokratiapilotin myötä löytyisi asukastaloille isäntä, jonka suojissa niiden toiminnan jatkuvuus voitaisiin paremmin turvata. Nyt onkin oikea hetki pysähtyä lopettamaan vanha rahoitusmalli, jossa jokaisen kaupunginosan toimijat joutuvat joka vuosi anomaan uudelleen rahoituksen toiminnalle, joka jo moneen kertaan on osoittanut toimivuutensa.

Nyt on kiire. On kohtuutonta rangaista asukastaloja siitä, että niitä ei osata sijoittaa byrokratian lokeroihin. Sosiaali- ja terveysviraston 2,1 miljardiin verrattuna tuo puuttuva 100 000 ei ole mahdoton järjestää. Jos sen hintainen poliittinen tahto nyt löytyy, on vielä reilusti aikaa miettiä ensi vuodeksi kestävämpi ratkaisu.