Hannu Tuominen: Terveysasemat ovat kaikkien kaupunkilaisten peruspalveluaHelsingin terveyslautakunta kävi taannoin tutustumassa Koskelan ja Oulunkylän terveysasemiin. "Palveluverkon kehittämisestä" kun oli jäljellä Terveyskeskuksen osalta enää esitys Koskelan terveysaseman toimintojen siirtämisestä Oulunkylään.
Asia ei kuitenkaan ole sen jälkeen palannut esityslistalle. Nähtävästi saamme sen uudelleen eteemme vasta sitten, kun vaalit ovat turvallisesti takana.
Kun terveysasemista on käyty julkista keskustelua, on kaupunkilaisten tahtona ja tarpeena säännöllisesti tuotu esiin kaksi isoa vaatimusta. Ensiksi terveysasemat on nähty lähipalveluna, jota ei saa karsia. Tällä perusteella on Käpylästäkin saatu pitkä lista allekirjoituksia vaatimukselle Koskelan terveysaseman säilyttämisestä. Toisaalta vaaditaan, että kaikilla terveysasemilla pitää saada "työterveyshuollon tasoista" hoitoa.
Ovatko nämä vaatimukset yhdistettävissä?
Ovat ja eivät ole. Ongelmallisinta tässä on se, että nuo kaksi vaatimusta eivät ole aivan yhteismitallisia. Sekin helpottaisi, jos keskustelijat ilmaisisivat hiukan tarkemmin, mitä he tarkoittavat puhuessaan "lähipalvelusta" tai "työterveyshuollon tasosta". Jos ajatellaan, että terveysasemat ovat jäämässä toisen tai kolmannen luokan peruspalveluksi, niin siihen ei Helsinginkään kokoinen kaupunki voi paljon vaikuttaa. Työssä käyvät kaupunkilaiset käyttävät työterveyslääkäriä (ja kokevat saavansa sieltä sitä mitä tilaavat), jolloin terveysasemat jäävät lapsille, vanhuksille ja työttömille. Se on terveydenhuoltomme pahin vinoutuma, mutta kuuluu selvästi valtakunnan politiikkaan. Ehdokkaat huomio! Älkää unohtako! Sen sijaan kaupungin vallassa on päättää, kuinka monta terveysasemaa on ja missä ne sijaitsevat.
Täyden palvelupaletin terveysasema ei ole mahdollinen joka kaupunginosassa. Minusta se ei ole tarpeellinenkaan. Harvemmin tarvittavia erikoislääkäri- tai laboratoriopalveluja voi vallan hyvin keskittää. Kysyntää olisi aukioloaikojen pidentämiselle, mutta henkilökunta ei millään riitä jokaisen terveysaseman ilta-aukiolle.
Jää siis jäljelle se linja, jota edellinen terveyslautakunta jo tapaili: Muodostetaan muutama sellainen terveysasema, jolla on eri alojen erikoislääkäreitä, laboratoriopalvelut ja pidennetyt aukioloajat. Sen lisäksi pidetään yllä lähiterveysasemia, joilla on saatavisssa vain tavalliset yleislääkärin ja terveydenhoitajan vastaanotot - neuvolaa unohtamatta. Tällä tavoin me kenties voisimme yhdistää vaatimukset tiheästä palveluverkosta ja laajoista palveluista.
Isoin asia jää silti vielä auki: miten takaamme, että terveysasemat säilyttävät asemansa kaikkien kaupunkilaisten peruspalveluna? Jos nykymeno saa jatkua, terveysasemista tulee vielä korostetummin kolmannen luokan odotushuoneita samalla, kun tervein väestö hakeutuu muualle. Sen jälkeen on turha haikailla korkeatasoisen lähiterveysaseman perään.
Vietin juuri tänään kolme tuntia tuollaisessa kolmannen luokan odotushuoneessa Marian terveyskeskuspäivystyksessä - lääkärin pakeilla tästä ajasta kului reilusti alle kolme minuuttia. Marian rinnalla tavallinen terkkari on viihtyisä ja joutuisa paikka.
VastaaPoistaOdotellessa olikin aikaa ihmetellä myös sitä, miksi Haartmanin päivystysalueeseen kuuluu vain kolme suurpiiriä (joissa asuvat myös parhaiten toimeentulevat ihmiset ja vähemmän terkkaripäivystyksen asiakkaita) Marian päivystysalueeseen taas viisi itäistä ja pohjoista suurpiiriä.
Sen, että työssä käyvät eivät terkkaria juuri käytä, huomaa mm. siitä, että lääkäri ei koskaan kysy sairasloman tarpeesta. Joskus kuitenkin tällainen työssäkäyväkin harmikseen päätyy terkkariin, jos esim. työterveyshoito on toisella paikkakunnalla kuin missä asuu.
Outin kysymys on musta erinomainen - miksi Haartmanin/Marian "väestövastuut" ovat noin merkittävästi erilaiset? Osaatko Hannu lautakuntalaisena vastata?
VastaaPoistaItse jouduin samoin juuri mennäviikolla ratkomaan, lähdenkö päiviystykseen, maksanko yksityisen lääkärin vai odotanko aamua ja terveyskeskuksen "kiireellistä" lääkäriaikaa. Päädyin Diacoriin kun tuntui, että aika on juuri nyt perheessä niukempi resurssi kuin raha.
Se mietitytti, miten iltapäivystysten toimintaa voisi kehittää parantamalla palveluista viestimistä. Eli verkkoon pitäisi tavalla tai toisella saada ajantasainen tieto siitä, miten ruuhkaista päivystyksessä on/ei ole. Ja tämä siis sillä välin, kun odottelemme ilta-aukioloja!