Sanoilla muodostetaan asenteita ja mielikuvia, ja ne taas vaikuttavat toimintaan. Jokainen tunnistaa eron: Iäkkäät ihmiset ovat arvostettavia henkilöitä ja tarvitsevat arvoistaan kohtelua ja yksilöllisiä palveluita. Ikääntyneet ihmiset taas luovat mielikuvan kasvottomasta ongelmajoukosta, joka jollain tavalla pitäisi saada pois päiväjärjestyksestä.
Sanaa ikääntynyt käytetään nykyisin silloin, kun halutaan välttää sanaa vanha. "Vanha" on sanana jotenkin ruma ja hävettävä, kuten "vanhus"-sanakin. Nyt sentään on valoa näkyvissä, kun upea vanha nainen Vappu Taipale joukkoineen tekee iloista ja hyvää vanhuuden vaihtoehtoa tunnetuksi Valtaa Vanhuus -kampanjassa.
Mutta ajatelkaapa sanaa ikääntynyt tarkemmin: mitä sillä ilmaistaan? Sana ikääntyvä tarkoittaa, että ikääntyminen on meneillään kaiken aikaa – mehän ikäännymme ensi henkäyksestä viimeiseen. Milloin sitten ikääntyvästä ihmisestä tulee ikääntynyt? Ikääntynyt ihminenhän ei enää ikäänny lisää, eli hän ei ole enää elävä… ja mikähän sen vastakohta lieneekään..?
Ilmaisuna ikääntynyt ihminen kertoo asenteesta vanhuksia kohtaan. Se on ikävä, negatiivinen ja väheksyvä. Se tuo välittömästi mieleen ongelmia ja hankaluuksia: Voivoi, tuolla on joku ikääntynyt ihminen – mitähän sille pitäisi tehdä?
Näin vanha- tai vanhus-sanan kiertäminen, mukamas-kaunisteleminen ja naamioiminen (tätä kutsutaan eufemiaksi) on kääntynyt tarkoitustaan vastaan. Puhutaan siis iäkkäistä ihmisistä – iäkäs on kokenut, elämää nähnyt ja viisaskin, eli arvokas ja arvostettava ihminen.
Tässä ei nyt ole kyse sanojen vääntelystä tai pilkun viilailusta, vaan todellakin sanat, nimitykset ja ilmaisut muokkaavat asenteita. Asenteet vaikuttavat kohteluun ja palveluiden tasoon niin kaupungilla, kodeissa kuin palveluyksiköissäkin. Ilman positiivista asennetta ei mitään kestäviä parannuksia ole saatavissa iäkkäiden ihmisten eli vanhusten hoitoon ja kohteluun. Jos asenne ei ole kohdallaan, ei mikään raha riitä hyvien palveluiden kehittämiseen!
Olen antanut Valtaa Vanhuus -kampanjassa oman kuntavaaliehdokkaan lupaukseni hyvän vanhuuden puolesta. Toivon että liityt mukaan, olit sitten ehdokas tai kansalainen! Tule myös kampanjan päätapahtumaan Senaatintorille lauantaina 15.9. näyttämään arvokkaan vanhuuden joukkovoimaa!
Mielestäni tulisi kysyä vanhuksilta itseltään, on vanhus/vanha sana heidän mielestään ruma. Tämä on tyypillinen tapa Suomessa lähestyä sosiaalisia asioita. Kokonaan unohdetaan sen kohderyhmän mielipiteet heidän asioittensa ajossa. Se näkyy myös siinä, että lait laaditaan laatijan näkökulmasta eikä lakia koskevien. Eikä Suomessa valvota, miten lakeja noudatetaan varsinkaan vanhusten hoidossa. Puhutaan paljon...mutta sanat ilman tekoja ovat ilmaa. Vanhuksilla on myös istutettu auktoriteettien pelko, mikä on vuosikymmenten kuluessa ole ollenkaan vähentynyt. Päinvastoin vain kasvanut lisääntyvien sosiaalisten palvelusten niukasta saatavuudesta sekä vanhusten syrjimisestä terveydenhoidossa. Itse olen nähnyt sen ja mielestäni Suomea ei voi lukea globaalisesti katsoen hyvinvointivaltioksi.
VastaaPoista