Eki Nikulainen: Miten uutta supervirastoa pitäisi johtaa?

Minulla ja läheisilläni on hyviä kokemuksia julkisesta terveydenhoidosta. Joitakin kymmeniä vuosia sitten tilanne oli huono, joten terveydenhoitohenkilökunta on merkittävästi parantanut toimintaansa ja ohittanut yksityisten palvelujen tason. Onnitteluni!

Mutta paljon on vielä tekemistä, että terveydenhuolto saadaan toimimaan ihanteellisella tavalla. Helsingissä parannusta haetaan yhdistämällä sosiaali- ja terveysvirastot yhdeksi supervirastoksi. Ottamatta kantaa onko se järkevää, fuusio luo mahdollisuuden toimia toisella tavalla. Yhdistäminen on myös suuri riski: kokemukseni mukaan suurin osa fuusioista epäonnistuu.

Miten epäonnistumisriskit torjutaan ja samalla käytetään tilannetta hyväksi ja loikataan pitkälle kohti ihannetta? Ehdotan kolmivaiheista etenemistä. Eri vaiheita viedään eteenpäin osin rinnakkaisesti.

Ensimmäiseksi tehdään johtotiimi toimivaksi. Toimiva tarkoittaa hyvin kiinteää ryhmää, missä myös viihdytään. Tämän varmistamiseksi on monia hyviä “team building” -menetelmiä. Tämän jälkeen kaikki keskeiset tiimit läpi jättimäisen organisaation työstetään kiinteiksi ja varmistetaan tiimien välisen yhteistyön toimivuus. Tähän on toiminnallisia menetelmiä, joiden käyttö on myös hauskaa.

Toinen vaihe lähtee kysymyksestä: Minkälainen johtamistapa parhaiten sopii supervirastoon? Vastaukseni on Lean.

Leanin ydinidea on tuottaa suurinta ja parasta mahdollista arvoa asiakkaalle ja sidosryhmille samalla kun minimoidaan kaikki tuhlaus. Tuhlauksen poistaminen tekee Leanista vihreän.

Lean on alunperin kehitetty autojen valmistukseen, mutta nykyään sitä käytetään kaikilla toimialoilla, palveluissakin. Viime vuosina Leania on menestyksellä sovellettu myös terveydenhuollossa ainakin Yhdysvalloissa, Isossa-Britanniassa, Australiassa, Hollannissa ja Kanadassa.

Olen koko työurani työskennellyt pääasiassa insinöörien ja myös lääkärien kanssa. Minusta molemmilla on paljon samanlaista ajattelutapaa. Tai onko parempi sanoa, että useimmissa lääkäreissä asuu pieni insinööri. Tämän vuoksi terveydenhuollossa Lean on saanut nopeasti jalansijaa ja tulokset ovat olleet hyviä.

Lean-organisaatio ymmärtää mikä asiakkaille ja sidosryhmille on tärkeää ja arvokasta, ja se keskittyy tuottamaan lisää arvoa nollatuhlauksella. Se muuttaa painopisteen hallinnollisesta puuhastelusta, eri tekniikoiden eristetystä hyödyntämisestä ja osa-optimoinneista tuotteiden ja palvelujen arvoa tuottaviin läpivirtauksiin läpi koko organisaation. Koko organisaatio on flow-tilassa.

Lean estää tuhlausta pitkin koko arvoa tuottavaa ketjua. Verrattuna perinteisiin johtamisjärjestelmiin Lean-organisaatio tarvitsee vähemmän ihmisen työtä, vähemmän koneiden työtä, vähemmän tilaa, vähemmän pääomaa, energiaa, muita resursseja ja aikaa ja huomattavasti vähemmän kustannuksia, ja syntyy paljon vähemmän virheitä. Lisäksi Lean-organisaatio pystyy nopeasti vastaamaan muuttuviin ympäristövaatimuksiin ja sidosryhmien uusiin toiveisiin. Myös tietohallinnon ohjaus yksinkertaistuu.

Leanin avulla ei ole poistettu tai vähennetty työntekijöiden lukumäärää terveydenhuollossa. On vain poistettu tuhlausta tehtävissä ja prosesseissa. Terveydenhuolto on ideaalinen paikka korjata Leanista saatavien hyötyjen satoa.

Terveydenhoitohenkilökunnan on ensin hyväksyttävä tosiasiaksi, että tuhlaus on mahdollista ja että tuhlausta on paljon terveydenhuollossa. Se ei ole yksittäisen terveydenhuollossa työskentelevän tai työskennelleen henkilön syy. Kokonaissysteemistä on vain rakentunut sellainen. Samoin oli aikoinaan käynyt amerikkalaisen autoteollisuuden.

Oleellista on, että mitä enemmän tuhlausta sitä enemmän voidaan vähentää tarpeettomia vaiheita, uudelleen tekemisiä ja tarpeetonta liikkumista. Ja sitä myötä voidaan vapautunut aika ja resurssi kohdistaa arvoa tuottavaan toimintaan. Esimerkiksi kun poistetaan tuhlaus, joka ilmenee odottamisena, potilaiden odotusajat lyhenevät oleellisesti, ja näin elämänlaatu paranee.

Kolmannessa vaiheessa valjastetaan potilaiden ja koko toimintaympäristön resurssit mukaan toimintaan. Nykyisin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen asiakkaat ovat enemmän tai vähemmän laitostuneita. He ottavat ja heille annetaan turhan paljon passiivisen vastaanottajan roolia. Tästä asetelmasta seuraa opittua avuttomuutta ja toisen asteen tuhlausta. Mitä on tehtävä?

Ehdotukseni otsikko voisi olla Lean². Taannoin jouduin viettämään joitakin päiviä sairaalassa. Kerran naapurihuoneessa väkivahva aggressiivinen potilas aiheutti hätätilanteen, ja koko osaston henkilökunta piti valjastaa miehen taltuttamiseen.

Samaan aikaan eräs mies huoneessamme panikoi valvontamonitorin hälytyksen vuoksi. Syynä oli irronnut pulssioksimetrin sensori. Panin sensorin takaisin paikoilleen, toinen (entinen sairaalateknikko) kuittasi monitorista hälytyksen ja ryhmätyönä rauhoitimme panikoivan miehen. Tapahtuma johti siihen, että meistä tuli ryhmän jäseniä, jotka auttoivat toinen toisiaan. Aloimme viihtyä ryhmässä, mikä varmasti nopeutti paranemista. Se oli spontaanisti syntynyttä Lean²:ta.

Asiakkaissa, potilaissa ja meissä kaikissa on käyttämättömiä voimavaroja ja joskus myös aikaa auttaa toinen toisiamme. Yhteisöllisyys luo terveyttä. Yksinäisyys sairastuttaa. On helppo keksiä tuhansia tapoja, joilla terveys- ja sosiaalialan henkilökunta voi systemaattisesti edesauttaa oma- ja yhteisavun syntymistä niin, että objekteista tulee subjekteja. Objektina oleminen sairastuttaa. Yhteisössä oleminen subjektina tervehdyttää. Siihen pyrkii Lean².

Mitä sitten tarkoittaa Green Lean terveydenhuollossa? Se on Lean + Lean² + myrkyttömyys + kestävyys.

Nykyinen ruuan tuotanto käyttää paljon myrkkyjä. Niiden kasaantuminen elimistöömme ja ympäristöömme on jättiläismäinen terveysriski. Liian suuri riski. Jos se ei tuhoa meitä, se todennäköisesti tuhoaa lastemme lapset. Tämän estämiseksi terveydenhuollon yksikköihin saisi hankkia vain myrkyttömästi tuotettuja elintarvikkeita.

Nykyinen ruuan tuotanto ei ole myöskään kestävää. Se vaatii liian paljon rajallisia resursseja. Pitemmän päälle maapallomme ei kestä sitä, vaan se sairastuu. Tämän estämiseksi terveydenhuollon yksikköihin saisi hankkia vain kestävällä tavalla tuotettuja elintarvikkeita.

Eki Nikulaisen ehdokassivut.
Facebook: EkiHelsinginValtuustoon
eki.nikulainen@vihreat.fi