Perehdyin lautakuntien vastauksiin ja listasin eri toimijoiden palveluita ja hankkeita nuorten hyväksi. Ainakin näitä on tarjolla:
- HUS
- Terveyskeskus
- Perheneuvolat
- Tulevaisuustiski 15–17-vuotiaille
- koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto
- sosiaaliasemat
- nuorisotoimi
- Nuorisoasema
- A-klinikka
- Huumeklinikka
- Tsemppari - nuorten Aikalisä –hanke
- VAMOS-projekti 17-29 -vuotiaille
- Luotsi-toiminta
- Verkkoterkkari
- Duuri
- Armi –arkiohjauksen hanke
- nettipalvelu Toisen asteen yhteys
- Uudenmaan nuorten ohjaus UNO-hanke
- nuorten työpajat
- Nuorten kriisipiste
- ehkäisyneuvonta
- Väestöliitto…
Mielessäni on peruskoulun jälkeen lukion tai ammattikoulun keskeyttänyt, työtä vailla oleva nuori. Hän on jossain vaiheessa jäänyt kotiin makaamaan, kuten sanonta kuuluu. Vanhemmat eivät tiedä, mitä kotona heidän työssä ollessaan tapahtuu – tai pikemminkin ei tapahdu. Vanhemmat eivät ehkä ole lainkaan saapuvilla, tai ainakaan selvin päin. Nuorelle tulevaisuus on tuntematon, epätietoisuus omista tavoitteista ahdistaa, mieliala laskee, vuorokausirytmi menee päälaelleen, ravitsemus on niin ja näin, päihteet turruttavat, mikään ei oikein jaksa kiinnostaa, rahaa ei ole, sossuun ei jaksa mennä, yhteydet kavereihin ovat satunnaisia.
Mistä apua? Kuka etsii oikean paikan? Mistä voi aloittaa, jos on monta asiaa? Pitääkö varata aika? Maksaako jotain? Tarvitaanko lähete? Onko puhelimessa saldoa soittamiseen? Onko bussiraha mennä paikan päälle? Entä jos menenkin väärään paikkaan? Voiko mennä päihteissä? Voinko puhua nimettömänä? Onko palvelu vain suomeksi? Voiko joku tulla mukaan kaveriksi? Olenko hullu?
Lautakuntien vastauksista ilmenee, että palveluita, projekteja ja jalkautuvia hankkeita nuorten hyväksi on lukuisia. Samalla palveluiden moninaisuus todellistaa ongelman ja vastaa aloitteen ytimeen. Terveydenhuollon ammattilainenkaan ei ota selvää tuosta viidakosta, saati sitten se kuuluisa erkki. Ei ainakaan ahdistuneena, masentuneena, sivuraiteelta ja yksin.
Riitta, hyvä listaus!
VastaaPoistaTai siis masentavaa nähdä nuo kaikki 19 hyvää tarkoittavaa mutta erillistä palvelua pitkänä listana.
Rotterdamin idea oli yksinkertainen: nuorten toimeentulotuki ja sosiaalipalvelut + työkkäri + koulutukseen ohjaus oli yhdistetty yhdeksi virastoksi. Ei mitään yksittäisiä hankkeita, jotka toimivat jossain, tekevät toki hyvää mutta elävät aikansa.
Virastojen vastaukset paljastavat jotain yllättävää: matalan kynnyksen palvelu ymmärretään hyvin myöhään tulevana apuna jo "syrjäytyneelle" nuorelle. Ei ehkä olisi pitänyt käyttää syrjäytynyt -sanaa aloitteessa lainkaan. Jos kynnys olisi riittävän matala ja apu tulisi oikeaan aikaan, voitaisiin tuolta pelottavan kuuloiselta syrjäytymiseltä välttyä.
Nuorten kaikki palvelut voitaisiin rakentaa myös oppilasterveydenhuollon ympärille ja toinen luukku heille, jotka eivät ole koulutuksessa. Normaalissa elinympäristössä annettu apu on aina vaikuttavampaa. Leimaantuminenkin olisi vähäisempää.
Sosiaalilautakunnan lausunnon tärkein lause oli, että aloitteen näkökohdat otetaan huomioon selvitettäessä sosiaali- ja terveystoimen yhdistämistä. Sen DL on vappuaattona eli ehkä parempia palveluita on tulossa jo pian.