Parempi Helsinki: Sosiaaliturva remonttiin: Seitsemän askelta kohti perustuloa

Blogin rajaus on vihreä soster-politiikka Helsingissä, mutta ihan kokonaan ei ole tarkoitus pysyä erossa valtakunnanpolitiikasta. Vihreä malli sosiaaliturvajärjestelmän peruskorjaamiseksi on sellainen asia.
Perustulomalli on nyt vaalien alla päivitetty vuoden 2011 tarpeita vastaavaksi, ja löytyy tiiviissä muodossa täältä.

Perustulon avulla korvattaisiin kaikki sosiaaliturvan vähimmäisetuudet, kuten työttömien perusetuudet, opintotuki ja minimivanhempainpäivärahat. Näin sosiaaliturvasta saataisiin paljon nykyistä yhtenäisempi ja yksinkertaisempi. Hallinnossa voitaisiin keskittyä etuuspäätösten tekemisen sijasta ihmisten henkilökohtaiseen ohjaamiseen ja työkyvyn edistämiseen. Pienetkin lisäansiot kannattaisi ottaa vastaan eikä työnteosta enää rankaistaisi.

Miten malliin sitten päästäisiin? Samalla kertaa päivityksen kanssa julkaistiin seitsemän askelta kohti perustuloa. Listataan ne nyt tässä postauksessakin, kun ovat sopivasti konkreettiset ja jämäkät.

1. Perusturvan parantaminen
Tällä hetkellä ansiosidonnaiset etuudet ja perusturva on kytketty toisiinsa niin, että parannukset perusturvaan edellyttävät lisäystä ansiosidonnaisiin etuuksiin. Tämän johdosta perusturvan parantaminen on suhteettoman kallista. Tämä epäoikeudenmukainen kytkös pitää viipymättä purkaa. Vähävaraisten perusturvan parantaminen ei ole pois niiltä, jotka ovat vakituisessa työssä.

2. Toimeentulotuen perusosan maksatuksen siirtäminen Kelalle

SATA-komitean enemmistö kannatti toimeentulotuen maksatuksen siirtämistä kuntien sosiaalitoimistoilta Kelalle. Tämä on edelleen tavoitteemme. Kysymys on kaikille lain mukaan kuuluvasta viimesijaisesta perusturvasta, joten on oikein ja järkevää, että siitä vastaa kkunnan sijasta valtio. Uudistus vähentää merkittävästi byrokratiaa ja kuittien käsittelyä, kun suuri osa tarvittavista tiedoista saadaan suoraan Kelan tietojärjestelmistä. Samalla kuntien sosiaalitoimistot voivat keskittyä varsinaiseen sosiaalityöhön.

3. Työmarkkinatuen tarveharkinnasta luopuminen

Työmarkkinatuen puolison ja vanhempien tulojen mukaan tehtävästä tarveharkinnasta tulee luopua SATA-komitean ehdotuksen mukaisesti (kts. edellä).

4. Kunnallisverojen vähennysten nostaminen

Vaikka vähennystä on nostettu viime hallituskaudella, on työ kesken. Nyt verovähennys on 2250 euroa vuodessa, ja vähennystä on syytä korottaa reilusti.

5. Aktiivinen ote työllistämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn

Samalla kun oikeutta perustoimeentuloon pitää parantaa, on lisättävä aktiivisia toimia niiden käytettäväksi, joiden ongelmia pelkkä raha ei ratkaise. Kun toimeentulon saamisen byrokratiaa vähennetään, jää viranomaisille aikaa ihmisten aktiiviseen auttamiseen. Suomessa on käytössä ja ehdotettu monia erilaisia aktiivisia työllistämistoimia. Niitä tulee kehittää jatkossa entistä vaikuttavammiksi. Perustulon käyttöönotto ei poista tarvetta aktiiviselle sosiaalityölle ja työllistämistoimille eikä myöskään tee sitä mahdottomaksi. Tarvitaan erilaisia aktivointilisiä, etenkin jotta tavoitettaisiin syrjäytymisvaarassa olevat nuoret niiden ohjausresurssien piiriin, jotka etuuskäsittelystä vapautuisivat.

6. Työn ja työttömyysturvan parempi yhteensovittaminen

Sata-komiteassa edettiin heikoimmin pienituloisten työn kannattavuuden parantamisessa. Nykyisin työttömältä jää keskimäärin vain 37 % käteen lyhytaikaisesta työstä työttömyysturvan leikkautuessa. 15 % työttömistä on sellaisessa kannustinloukussa, että palkasta jää alle 20 % käteen. Kannustinloukut johtavat pitkittyvään työttömyyteen. Edistämme erilaisia ratkaisuja, joilla tätä yhteensovitusta parannetaan. Esimerkkeinä tällaisista ratkaisuista on työmarkkinatuen ja ansiotulojen yhteensovitusprosentin laskeminen tai erillisen työllistymislisän maksaminen lyhytaikaisesta työstä.

7. Perustulokokeilu

Suomessa perustulon vaikutuksia on laskettu lähinnä mikrosimulaatiomallien avulla. Niiden avulla ei kuitenkaan pystytä laskemaan perustulon dynaamisia vaikutuksia, eli sitä, miten ihmisten käyttäytyminen muuttuisi, jos nykyinen sosiaaliturvajärjestelmä korvattaisiin perustulolla. Luotettava tapa saada selvyyttä perustulon vaikutuksista suomalaiseen yhteiskuntaan on kokeilla sitä. Mielestämme meillä ei ole varaa olla kokeilematta perustuloa.

Sivut

14. helmikuuta 2011

Sosiaaliturva remonttiin: Seitsemän askelta kohti perustuloa